Täällä on nyt viikon verran koitettu kotiutua, vierastan kyllä aina tuota ''koti''-sanan käyttöä, koska tämä nyt on tämmöinen väliaikainen ratkaisu ja niin edelleen, mutta kait tämäkin kodiksi lasketaan.
Viikossa on tottunut siihen, että iltapäivällä pääsee tänne omaan paikkaan, eikä enää mihinkään hostelliin. Tavarat voi olla levällään, eikä tarvitsekaan pakata joka toinen päivä. Olen jopa alkanut etsiä liikuntamahdollisuuksia ja kirjastoa. No, molempien etsinnät vierähti viikonloppuun ja olivat kiinni, mutta oltiin sentään lenkillä tänään! Matkanvarrelta bongattiin puistosta muutama kuntoilulaitekin ja käytiin siellä vähän jumppaamassa.
Arkea sekoittamassa olikin tällä viikolla mun ekat vieraat, Soile ja Sanna! Jee! Mukavaa vaihtelua, jo nyt, vaikka tässähän on kaikkea uutta koko ajan käsillä, haha, kyllästynköhän minä vähän liian nopeasti..
Kuvat on meidän eiliseltä kielikurssin retkeltä, käytiin katsastamassa pieni kylä, Marvão. Matkaa sinne oli bussilla noin tunti, matkalla pysähdyttiin evästauolle ja perillä meitä odotteli pieni linnake, jonka sisällä oli vielä pienempi kylä.
Eilen oltiin myös toisessa kylässä, Alpedrinhassa Chocalhos-festivaaleilla, sieltä viimeinen kuva. Festivaaleilla on joku ideakin, mihin en taas ole kovin hyvin jyvälle päässyt, johonkin entisaikojen laidunkauden juttuihin se liittyi.. Kyläläiset siellä möivät ruokaa ja juomaa autotalleistaan ja kaduilla kulki soittoryhmiä. Ihan hauska tapahtuma, mutta alunperin minun ei sinne edes pitänyt mennä. Paluukyyti, juna, olisi ollut vasta lauantai-aamuna kymmenen pintaan ja tiesin ettei minusta ole sellaisiin suorituksiin. Eilen olin kuitenkin hankkimassa nettiä yhden tutorimme avustuksella, joka sitten sanoi lähtevänsä käymään festivaaleilla autolla ja autossa oli tilaa myös minulle, paluukin oli siedettävään aikaan, joten ei jäänyt festivaalit välistä. Ihan kiva juttu, tulipahan nähtyä, että en olisi aamuun asti siellä jaksanut! Herätin kyllä suurta hämmennystä, kun en ilmoittautunut mukaan festariporukkaan. Taidan olla suuri erasmus-petturi, koska mulle on ihan ok viettää tätä mun melkein normaalia arkea täällä, enkä jaksa bilettää edes joka toinen tai kolmas päivä. No okei, edes joka viikko.
Sitten vielä iloiset uutiset: Saatiin tämä eilen hankkimani netti toimimaan tänään!
Nyt vielä pari päivää kielikurssia ja kouluun, sitten alkaa olla arki valmis. Kävelen kouluun palmukatua pitkin, semmoinen arki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
:--)